sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Blogivuosi 2018

Nyt on vanha vuosi laitettu pakettiin kahden postauksen voimin ja katse käännetty uuteen blogivuoteen. Mitä tämä blogivuosi 2018 sitten tuo tullessaan? Varmaan aika pitkälti blogini tulee olemaan sitä mitä tähänkin asti, mihinkäs sitä kissa karvoistaan pääsisi. Suloinen sillisalaatti kaikkea maan ja taivaan väliltä. Onneksi luokittelen blogini lifestyle-blogiksi, joten sillisalaatti on ihan ok. Toki välillä tekisi mieli laajentaa aihepiirejä mutta saas nähdä kuinka käy. Blogivuoden alku tuo ainakin muutaman kivan jutun omalle kohdalleni, toivottavasti kivoja juttuja tulee vielä lisää. Ja todellakin uskon niin. Olihan viime vuosi hyvä osoitus siitä.


Paljon on viime aikoina puhuttu blogien kehittymisestä, ajatuksia herättävistä teksteistä tai niiden puuttumisestä ym. Itse en ota tuohon sen enempää kantaa, silä en katso tuon keskustelun koskevan oman blogini kaltaisia ns. tavis-sillisalaatti-blogeja. Itse en bloggaa tavoittellisesti enkä saa tästä rahaa, joten oletan noiden vaatimusten koskevan lähinnä ammatikseen bloggaavia. Me ihmiset olemme siitä jänniä tapauksia, että kaikki tykkäämme niin erilaisista jutuista, ja jotkut meistä tykkäävät jopa monenlaisista jutuista. Ja käyttäkäämme jokainen aikamme blogiskenessäkin vain siihen, mistä saamme yhtään iloa / hyötyä.

Toki sen verran toivon jollain tapaa kehittyväni blogini kanssa, että saisin uusia aktiivisia lukijoita ja sitä myöden myös kommentoijia. Onhan lukijat ja kommentoijat kuitenkin tämän homman suola ja sokeri. Jos blogi on julkinen, blogia ei pidä vain itseään varten. Mielelläni otan vastaan ideoita täällä poikkeavilta lukijoilta, mitä haluaisitte lukea tai minkä asian muuttuvan, jotta tulisitte tänne uudestaan tai jopa jäisitte ihan vakkarivieraaksikin?

Kuvaajanakin olisi kiva kehittyä, mutta en ota siitäkään mitään paineita. Joitain vain kiinnostaa kuvaaminen enemmän kuin toisia, ja jotkut tekevät blogiaan kuvat edellä, toiset teksti edellä. Jotkut meistä vaan tekevät niitä molempia kenties kutakuinkin samalla tasolla, omalla tasollaan. Ja rohkenen sanoa, että omia kuvia huonompiakin nähdään blogeissa. Jos hyvä kurssi sattuu kohdalle, toki pyrin ottamaan hyödyn irti. Mutta kuten sanottu, ilman paineita mennään.


















Emman blogissa Emma kertoi omia ajatuksiaan anonyymina bloggaamisesta. Itse koen olevani sillain semisti anonyymi. En kirjoita tätä koko nimelläni, enkä hirmuisesti julkaise itsestäni kuvia. Olen jotenkin sitä sukupolvea, joka ei vaan ole sinut selfie-kuvien kanssa, mutta mistäs sitä tietää, vaikka vanhoilla päivilläni vielä innostuisinkin. Moni ystävä, tuttava ja kylänmies tietää blogiharrastuksestani, mutta harva täällä kommentoi. Ja olenpa saanut kautta rantain selville erään henkilön ikävästi naureskelleen yhdelle postaukselleni, vaikka samojen asioiden kanssa hänkin varmasti painii aika ajoin. Ja kyllähän täällä käy ns. vihamiehiäkin, jotka ovat tehneet selväksi, ettei meidän elämä heitä kiinnosta eivätkä halua meidän kanssa olla tekemisissä. Jotenkin tällaiset kaikkinensa saavat kirjoittamaan varovasti tai jättämään kirjoittamisen tietyistä aiheista kokonaan. En haluaisi olla vanhan työpaikan tai ns. tuttavaperheen kahvipöytäkeskustelujen naurun aiheena. Tämäkin juontaa juurensa pitkien aikojen taakse. Minulla on mielipiteeni asioista, mutta aina on joku, joka ilmoittaa oman mielipiteensä äänekkäämmin tai muuten painokkaammin, ja näin olen päätynyt epäilemään oman mielipiteeni järkevyyttä tai oikeellisuutta tai mitä tahansa. 

Näistä asioista olen keskustellut blogiystävien ja muidenkin ystävien kanssa, ja päätynyt rohkaisemaan jollakin tasolla ja jollakin aikataululla mieleni. Katsotaan onko se vuosi 2018. Mutta siis yhteenvetona sanottakoon, että blogi jatkaa samaan malliin. Kehittyy jos on kehittyäkseen :)

Ihanaa alkaneen vuoden jatkoa ihan jokaiselle <3


28 kommenttia:

  1. Kivoja ajatuksia ♥ Mä olen pohtinut paljon samanlaisia asioita, saa nähdä kuinka paljon rohkeutta uusi vuosi tuo tullessaan :) Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monella bloggaajalla on varmasti vuoden alussa paljon mietteitä tulevaisuuden suhteen. Toisille tulee tapahtumaan enemmän muutoksia, toisille vähemmän. Katsellaan rauhassa mitä vuosi tuo meille :)

      Kivaa uutta viikkoa Maiccu <3

      Poista
  2. Hyvin samanlaisia ajatuksia sinulla bloggaamisesta, kuin itsellänikin. Mutta, sillisalaatti on hyvä aihepiiri ja aitoa blogia on mukavin lukea. Joten, jatka vanhalla hyvällä tyylilläsi myös vuonna 2018! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillisalaatti on hyväksi havaittu formaatti, sallii mitä mieleen juolahtaa :D Samalla tyylillä jatketaan. Ja jos muutoksia tulee, toivottavasti ainoastaan parempaan suuntaan.

      Mukavaa uutta viikkoa <3

      Poista
  3. No jopas! Mä olen jotenkin niin sinisilmäinen, etten usko blogini ja juttujeni herättävn närää, vaikka joskus olen ikäviä kommentteja blogiin anonyyminä saanutkin. Kaipa niitä kademielisiä aina riittää.:/ Itse olen harkinnut jopa ihan koko nimelläni bloggaamista, mutta ehkä se siviiliammattini vuoksi ei ole järkevää...Tosin google/face/gmail/instagram kyllä tuntuu pitävän huolen, että opettamani lapsetkin löytävät minut, kun jatkuvasti saan ehdotuksia kavereiksi tai seuraamaan omia nykyisiä tai entisiä oppilaita tai heidän vanhempiaan.

    Aluksi oli hämmentävää jutella blogista esim. työkavereiden kanssa, joille kerroin, että mulla on blogi. Nykyään harvemmin tulee juteltua blogista ystävieni kanssa, mahtavatko enää lukeakaan...;D

    Mukavaa viikkoa Tuija!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään varsinaisesti usko juttujeni herättävän närää, mutta ehkä joku voi tulkita jotkut jutut erilailla. Ja lähinnä sitä ilkeästi naureskelua en kestä, sillä olen sen verran herkkä ja epävarma luonteeltani, että menen entisestään enemmän lukkoon ja sitten en saa tuotettua yhtään minkään moista postausta.

      Todellakin tuo some-maailma nuuskii kaikki tietomme ja näin levittää tätä harrastustamme ystävä- ja tuttavapiiriimme. Tuolla tavalla juurikin moni tuttu on löytänyt tiensä blogiini. Mutta ehkä heitä ei sitten kuitenkaan kiinnosta riittävästi mun tekemiset, etteivät sitten oikeasti käykään lukemassa. Siis kun niitä kommentejakaan ei tule :D

      Jatketaan me kuitenkin hyvillä mielin harrastusta ja jätetään turhat murehtemisit jos ei pois, niin ainakin vähemmälle. Murehditaan sitten, jos aihetta tulee.

      Mukavaa uutta viikkoa Taina <3

      Poista
  4. Antaa kaikkien kukkien kukkia! Erilaisuus on rikkautta ja on kivaa, että on erilaisia blogeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu juuri sinun suustasi: Antaa kaikkien kukkien kukkia :D Erilaisuus on todellakin rikkautta, ja kuka jaksaa lukea ainuttakaan blogia, jos kaikki on tehty samalla kaavalla. Ja niin kauan kuin teen tätä puhtaaksi harrastuksena, minä päätän, mitä blogissani on.

      Kivaa uutta viikkoa Satu <3

      Poista
  5. Toi oli mun mielestä just hyvin sanottu:

    "Me ihmiset olemme siitä jänniä tapauksia, että kaikki tykkäämme niin erilaisista jutuista, ja jotkut meistä tykkäävät jopa monenlaisista jutuista."

    Ja vielä lisäisin tohon sen, että minä ainakin olen erilaisia blogeja lukemalla alkanut tykätä myös monista sellaisista jutuista, joista en edes ole tiennyt tykkääväni. Tai peräti vannonut, että en ikinä tule tykkäämään, kunnes olen sittenkin kääntänyt takkini :)

    Ja se on just sitä, mikä tekee tavis-sillisalaattielämästä mielenkiintoista. Veikkaan, että jos seuraisin vain yhden aihepiirin blogeja, olisin ajat sitten kyllästynyt.

    Ja jos nyt vielä teen tästä mun vastauksesta astetta sekavamman, niin itseasiassa mulle ihan kaikkein tärkeintä on ihmiset blogien takana. Ja se on mun mielestä pienen lukijapiirin rikkaus, että oppii tuntemaan toisensa puolin ja toisin.

    Ei siis ole mitään muutostoiveita, eikä toiveita muutenkaan. Samanlainen on just hyvä. Paitsi jos kumminkin niitä teidän viimeaikaisia remontteja sais näytille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin seuraan hyvin monenlaisia blogeja. Joidenkin pääaiheet eivät mitenkään kuuluu omaan elämääni, mutta silti on kiva seurata toisenlaistakin tekemistä. Ja tiedä vaikka niistä jotain hyötyäkin tulevaisuudessa olisi nykyisen ilon lisäksi.

      Kyllähän ne ihmiset siellä blogin takana on tärkeintä. Vähemmän tulee kommentoitua tai edes luettua sellaisia blogeja, joiden kirjoittaja jää jotenkin etäiseksi. Olisko sitten niin, ettei sellainen bloggaaja anna itsestään mitään. En tarkoita, että koko siviilielämä pitäisi läväyttää eetteriin, mutta jos jutut on tasaista diibadaabaa, kuvat pelkkiä lemmikkieläimiä ja vastaukset kommenteihin juuri ja juuri kiitos, jos sitäkään, saattaa olla, että tuollainen blogi jää vähemmälle.

      Remontteja, siis niitä pieniä pintaremontteja, on tulossa näytille. Ihan rauhassa tuossa nyt lomailtiin, jouluteltiin, vietettiin synttäri ja taas lomaillaan, mutta sitten palataan normiarkeen tässäkin hommassa. Toivottavasti et tule pettymään, kun mitään suurta mullistavaa ei ole tiedossa :D

      Kivaa uutta viikkoa Annukka <3

      Poista
  6. Mulla on samat fiilikset oman blogini kanssa. Kuten sanoitkin, meidän sillisalaatit on hyviä just tällaisina kun ne on. Olen huomannut, että aktiivinen kommentointi tuo lisää lukijoita myös toisista blogeista. Välillä harmittaa kun ei joka päivä ehdi kaikkia blogeja lukemaan, mutta aina kun luen, niin aina jätän myös kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillisalaatti on just hyvä - jokaiselle jotakin :)

      Sä ootkin Outi aivan ihana unelmaesimerkki kommentoijasta. Sulla on aina kaunista sanottavaa. Ihailen sun jaksamista ja viitseliäisyyttä. Yritän itsekin kommentoida lukemaani tekstiin mahdollisimman usein. Loppuvuosi meni morkkista potien, kun en oikein jaksanut postata enkä kommentoidakaan, mutta nyt uusin tuulin uuteen vuoteen.

      Ihanaa viikkoa Outi <3

      Poista
  7. Hih, täällä toinen sillisalaatti-semianonyymibloggaaja 🤗 Minun ennusteeni on että 2018 kehitystä tapahtuu ainoastaan keskivartalossani eikä sekään suotuisaa 😉 Minä tykkään lukea oikeista ihmisistä ja elämästä, enkä niinkään ammattimaisesti tuotettua sisältöä joka usein on lähinnä vaan kauniita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *reps* Mullakin kehitystä tapahtunee vain tuolla keskivartalossa ja sekin todellakin väärään suuntaan :D

      Ammattimaiset blogit ovat monesti liikaa maksajan mieleistä tekstiä ja kaikki on elämässä vaan niin ihanaa. Eli jatkakaamme samoilla linjoilla tämäkin vuosi, myös keskivartalossa :D

      Kivaa uutta lomaviikkoa Kepposka <3

      Poista
  8. Rennosti vaan, niin itselläänkin on hyvä mieli bloggailla ja uskon, että se välittyy myös lukijoille :) Mukavaa 2018 blogivuotta ja toki myös muutenkin mukavaa vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rennostihan tätä harrastusta pitäisi tehdä. Valitettavasti välillä ulkoiset ärsykkeet ottavat vallan ja saavat epäilemään omaa tekemistä. Mutta tämän postauksen kommenttien voimin jaksan taas uskoa tähän omaan pieneen blogiini :)

      Kivaa uutta viikkoa <3

      Poista
  9. Mä tykkäään anonyymeistä sillisalaateista, varsinkin jos pikku hiljaa heihin pääsee tutustumaan.

    Itsekin aion blogata rennosti ja samalla sillisalaattityylillä huumroia unohtamatta.

    Muiskuja viikkoon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutustuminen muihin bloggaajiin on ihan huikeaa <3 Toivottavasti tämä vuosi tuo tullessaan paljon kivoja tapaamisia ja tuttavuuksia.

      Rennolla sillisalaatilla mennään tämäkin vuosi.

      Muiskuja sinne <3

      Poista
  10. Omien kuvien laitto on muuten vaikea paikka, sellaista kipuilua. Eli muistan miten en facebookiin uskaltanut laittaa profiilikuvaa pariin vuoteen ja tästä on siis 10-vuotta. Aluksi pari vuotta kipuilin näitä asioita ihan hirveästi oman blogini kanssa ja nyt ei tunnu enää missään, siis se oman naaman laitto. Kaikkeen siis turtuu, jos tekee niitä oman epämukavuusalueenkin juttuja. Täällähän meni yöunet, kun Maiju laittoi meidän tubekanavan pystyyn ja iski hirveä ahdistus, en minä tälläiseen halua, mutta tässä ollaan.

    Jokaisen vuoden blogilupaushan voisi olla, että kokeilee vaikka ulos omalta epämukavuusalueelta eli laitat vaan rauhassa omia kuviasi hieman enemmän? Voisiko olla, sillä itse olen saanut tästä rohkeutta, että teen mistä en aina tykkää.

    Neuvoja ei kuitenkaan ole, sillä kommentoijathan ovat pääsääntöisesti toisia bloggaajia eli siinä hommassa toimii vain vastavuoroisuus ja ei kenellekään riitä aina aika. Oman jutun tekeminen ja kukin tavallaan, näin ajattelen, sillä jokaisen ikioma harrastushan tämä on, eikä mitään niin vakavaa.

    Ihanaa uutta viikkoa Tuija <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan siis tämän vuoden tavoitteeksi epämukavuusalueelle astumisen. Katsotaan tarkoittaako se omakuvia blogiin vai mitä se tarkoittaa. En ole koskaan viihtynyt valokuvattavana, siksi minusta ei tainnut syksyiseltä lomamatkalta ollakkaan kuin yksi tai kaksi kuvaa. Joulukuiselta reissulta olikin sitten muutama enemmän. Mullakin kesti sen pari vuotta saada facebookiin oma kuva profiilikuvaksi. Eikä niitä vuosien saatossa kovin montaa erilaista ole ollutkaan.

      Vastavuoroisuuteenhan tämä bloggaaminen perustuu, ainakin meidän bloggareiden kesken. Pyrin parhaani mukaan käymään kaikissa seuraamissani blogeissa kommentoimassa, aina se ei vain onnistu. Kaikki postaukset kyllä luen, välillä tarkemmin, välillä vähän sieltä täältä. Ja jos blogissani käy kommentoimassa joku, jonka blogia en itse seuraa, yritän käydä ainakin silloin tällöin jättämässä oman kommentin hänen blogiinsa.

      Ja vakavaahan tämä ei todellakaan ole :)

      Ihanaa viikkoa Tiia <3

      Poista
  11. Innolla jään seuraamaan mihin suuntaan blogisi kehittyy vuonna 2018! Ja vaikkei kehittyisikään, seuraan silti!
    Oman blogini suhteen oli kaikenlaisia ajatuksia. Ensimmäinen viikko ja tulevien viikkojen täydet kalenterit näyttivät jo sen, että voivat jäädäkin pelkiksi ajatuksiksi.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Innolla itsekin jään seuraamaan blogini kehittymistä / kehittymättömyyttä :D Onneksi blogivuosi on pitkä ja aina ehtii tehdä muutoksia myöhemminkin. Ei kaiken tarvitse ajoittautua vuoden alkuun, kun on muitakin kiireitä. Eli kyllä ne ajatukset joskus vielä sullakin pääsevät käytäntöön.

      Mukavaa viikkoa Minna <3

      Poista
  12. Minäkin olen pohdiskellut näitä bloggaamisen haasteita ja kehitysjuttuja monen muun tavoin.
    Omassa blogissani olen aina pyrkinyt tuomaan kauneutta kukkien ja positiivisuuden kautta lukijoilleni, jotain sellaista joka saa hymyn huulille tavallisena arkipäivänä.
    Josta voi ammentaa voimaa omaan elämään.
    Uskon onnistuneeni siinä melko hyvin ja aion jatkaa samaan malliin edelleen.
    Kiitos kaikkien ihanien kommenttien! =)

    Juu ja se valokuvaus...siinä löytyy minullakin aina opiskeltavaa kunhan vain aika riittäisi!

    Kauniita talvikuvia sinulle!
    Tunnelmallisia päiviä ja upeaa vuotta 2018!

    P.S. Minulla muuten on jo kolmas korttisarja julkistettu ja niitä voi tilata kauttani jos olet kiinnostunut. ;) mantelilaakso@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MIelestäni olet onnistunut tekemään blogistasi oman näköisesi, joka todellakin välittää kauneutta lukijoilleen. Sinulla on ihan omanlaisesi kuvaustyyli, jota ihailen suuresti. Enkä todellakaan näe syytä, miksi sinun pitäisi muuttaa mitään. Valokuvaus tuntuu olevan sellainen aihe, jossa koskaan ei ole riittävän hyvä. Itselleni tosin riittäisi, että oppisin enemmän ottamaan kamerastani irti. Ehkä joku sellainenkin kurssi olisi kiva, jossa opetettaisiin kuvakulmia yms.

      Ja hei, samantien kun sen korttikommentin julkaisin, aloin miettimään, että olen tainnut lukea tai aikaisemminkin maininnut noista korteista. Taidanpa laittaa sinulle meiliä.

      Ihanaa uutta vuotta ja kivaa viikkoa Susanna <3

      Poista
  13. Ajattelen bloggaamisesta hyvin samalla lailla kuin sinä, mikä johtuu ehkä siitä, että kuulun samaan sillisalaatti-sarjaan. :-) Totta tosiaan sekin, että ammatikseeen bloggaavien vaatimukset ovat aivan erilaiset kuin meidän omaksi huvikseen bloggaavien. Olen ymmärtänyt, että vaatimukset lähtevät jo siitä, kuinka usein postauksia pitää tulla. Minusta olisi kauheaa, jos pitäisi vääntää vaikka joka päivä postaus, vaikka ei yhtään huvittaisi. Ehkä siksi en bloggaakaan ammatikseni. :-)

    Mutta minusta on hyvä kuunnella näissä asioissa itseään. Jos sinusta ei tunnu kivalta laitella selfieitä, niin ehkä niitä ei silloin kannata laittaa? Itse en ainakaan haluaisi "uhrata" blogin takia mitään, kaikkein viimeiseksi yksityisyyttäni, jos minusta ei siltä tuntuisi.

    Tuli vielä noista selän takana naureskelijoista mieleen, että minulla on aika lähipiirissä muutama ihminen, joiden tiedän lukevan blogiani mutta jotka eivät koskaan ole tuoneet asiaa millään lailla julki. Tuntuu vaikealta keskustella tällaisten ihmisten kanssa, kun tiedän heidän tietävän minusta ja ajatuksistani enemmän kuin mitä he antavat ymmärtää.

    Mukavaa vuoden jatkoa sinulle! Pidä linjasi - se on hyvä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei onnistuisi meikäläiseltäkään joka päivä postauksen vääntäminen. Olisi nimenomaan sitä vääntämistä. Mun elämä on sen verran tapahtumaköyhä, ja kuten sanottu, kauheasti en uskalla omia mielipiteitäni tuoda voimakkaasti julki. Omaan tahtiin on just hyvä.

      Yritän kuunnella itseäni entistä paremmin. Tosin koska olen muiden mielipiteille kovin herkkä, jotenkin "painostus" omien kuvien laittamiselle nousee nousemistaan. Mutta tässä ristiaallokossa olen päättänyt mennä ihan rauhassa eteenpäin, laitan jos laitan tai sitten jätän laittamatta.

      Toi on just ärsyttävää, kun ihmiset lukevat, mutta eivät tuo mitenkään ilmi sitä. Toinen on sitten se, kun alat kertoa kuulumisia pitkän ajan jälkeen, toinen sanookin "luinkin sen sun blogista". Argh! Mutta tämä meidän on varmaan bloggaajina hyväksyttävä.

      Hyvää vuoden jatkoa ja myös tämän viikon jatkoa sinulle Satu, ja kiitos <3

      Poista
  14. Ihanaa, että et pakannut blogiasi naftaliiniin, vaan lähdit kohti vuotta 2018 <3 Minä itse tykkään eniten näistä "tavis-sillisalaattiblogeista", joihin omanikin lukeutuu - varsinkin sen sillisalaatin suhteen :D Vaikka aloitin muka ruokablogin kirjoittamista, niin muita aiheita vaan on ihan huomaamatta sujahtanut joukkoon ja hyvä niin. Blogin tulee olla just kirjoittajansa näköinen, muuten se ei ole aito!

    Oma blogitaipaleeni alku oli tosi takkuista, kun kuvittelin, että mun pitäisi heti KEHITTYÄ kauheasti. Lopetin kirjoittamisen pariin otteeseen, kun omat tekstit (ja varsinkin kuvat) alkoivat tympiä. Olen tosi iloinen, että pääsin tosta kehittymisen paineesta eroon ja jatkoin kirjoittamista viime syksynä. Toki kaikenlaisia ajatuksia on siitä, missä haluan tulla vielä "paremmaksi" (varsinkin ne valokuvat...), mutta en kuitenkaan enää mieti sitä kirjoittaessani, vaan suollan ulos mitä mieleen tulee :) Heh, sen kyllä huomaa, mutta mä itse tykkään ja se on tärkeintä. Koska olen ihan taviskirjoittaja, saan mielestäni tehdä ihan mitä mua huvittaa. Jos joku ei tykkää, ei tarvitse lukea - se on niin simppeliä.

    Jatketaan me tavis-sillikset siis vanhaan malliin ja kehitytään mitä kehitytään. Kivaa viikon jatkoa sulle Tuija <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei mennyt vielä blogi naftaliiniin ei :D Meitä sillisalaatin ystäviä taitaa olla aikas paljon. Ehkäpä sekin juontaa siitä, että itse tykkään lukea juurikin sillisalaattiblogeja, ja niitä ihan tavis-sellaisia.

      Noita takkuisia hetkiä tulee meille jokaiselle. Takkuisuutta voi aiheuttaa nuo kuvat, tekstit, ylipäätään bloggaus tai jollakin ilkeät kommentit, joilta itse olen onnekkaana välttynyt. Mä ihailen teitä, jotka voitte suoltaa ulos mitä mieleen juolahtaa. Mäkin voisin toisaalta kirjoittaa samoin, mutta jotenkin se ajatus näppiksen kautta ruudulle ei vain tunnu läheskään aina kulkevan. Siinä tapahtuu joku epävarmuuden ja pelon aiheuttama lukko tai sensuuri. Tai sitten en vain osaa mielestäni riittävän hyvin tuoda asiaani esille. Kirjoitettua tekstiä kun on helpompi tulkita väärin kuin kasvotusten puhuttua.

      Mutta jatkamme tavis-sillis -linjalla tämäkin vuosi. Katsotaan mihin se meidät vie. Vuoden päästä koosteesta se viimeistään selviää :D

      Kivaa loppuviikkoa Emma <3

      Poista

Kiitos, kun jaksoit kommentoida :). Kommenttisi ilahduttaa tosi paljon!