perjantai 18. marraskuuta 2016

Lapsuusajan pelot

Heipä hei pitkästä aikaa! Sain jälleen Nonnulan Jonnalta haasteen, johon ajattelin tarttua nyt.  Kiitos Jonna <3

En muista ihan hirveästi pelänneeni lapsena. En esim. pelännyt hämähäkkejä, käärmeitä tms. Muutama pelko oli kuitenkin.

Tulipalo

kuva yle.fi

















Lapsuudessani YLEllä pyöri tietoiskuja. Yksi niistä on jäänyt asian kauheuden takia mieleeni. Tietoiskussa oli musiikkina Tiedän paikan armahan ja siinä nukketalo syttyi palamaan. Tämä oli jotenkin tosi traumaattinen tietoisku. Itkin aina tietoiskun aikana, niin todentuntuinen se oli. Ja siksipä se kai on jäänyt mieleeni. Koskaan en ole tulipaloa joutunut omalla kohdallani todistamaan, mutta edelleen se on yksi suurimmista peloistani.


Pimeä



Varsinaisesti ihan itse pimeää en pelännyt, mutta jospa siellä pimeässä onkin joku??? Jossain vaiheessa muista hypänneeni sängystä kunnon loikalla aina pois, ettei kukaan sängyn alla majaileva hiippari saa napattua jalastani kiinni. Samoin eteisen naulakon kiersin aina kaukaa, sillä sielläkin saattoi joku piileskellä.

Tämän päivän suurin pelkoni on kuolemanpelko. Pelkään ihan oikeasti, että kuolen äkillisesti, enkä ehdi nähdä nuorimmaiseni kasvavan aikuiseksi. Ja kaikkein kamalin pelko on, että lapseni löytää minut kuolleena. Hyi, ei kai tällaisia pitäisi ajatella, mutta minkäs mielelle teet. 

Loppukevennyksenä näinkin synkkään aiheeseen olisin laittanut vielä kuvan itsestäni muutaman vuoden ikäisenä, mutta kaikki valokuvat on jo pakattu. Kuvassa seison puiden ympäröimällä hiekkatiellä yksikseni. Pienenä itkin aina kuvan nähdessäni, kuinka Hanna on jätetty aivan yksin. Tälle on kyllä naurettu monet kerrat :) Mamma ja pappa kutsuivat minua Hannaksi, koska olivat toivoneet minusta Hannaa (myönnytyksenä minusta tuli Tuija Hannele). 

Tästä saa halukkaat napata haasteen mukaansa.

Rentouttavaa viikonloppua <3





19 kommenttia:

  1. Pimeää pelkäsin itsekin pienenä, yövalo piti palaa kunnes nukahdin. Sille ovat isosiskoni ja vanhempani vieläkin nauraneet. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika yleinen taitaa olla tuo pimeyden pelko. Itsekin tykkäsin nukahtaa valot päällä.

      Mukavaa viikonloppua myös sinulle 😊

      Poista
  2. Muistan nuo tietoiskut!
    Pienenä minulla oli vieläkin vilkkaampi mielikuvitus ja ehkä se pimeä oli jotenkin karmivaa ja pelottavaa...sekä yksinjääminen joskus.
    Nykyään pelkään vain, että lapsille tapahtuu jotain, en oikein muuta osaa pelätä.
    Peloista huolimatta ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukapa äiti ei pelkäisi lastensa puolesta, mutta sitä ei vaan parane liikaa ajatella. Saattaa mennä pää sekaisin.

      Ihanaa viikonloppua myös sinulle Satu 😊

      Poista
  3. Nuo tietoiskut olivat lasen mielestä kamalia..ja pimeää pelkään vieläkin...vähän..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en muista muita tietoiskuja kuin tämän yhden. En varsinaisesti pelkää pimeää nykyään, mutta kieltämättä mielikuvitus laukkaa joskus turhankin lujaa pimeässä.

      Kivaa viikonloppua 😊

      Poista
  4. Jokaisella varmaan on ollut kausi jolloin nuo sängynalusmöröt on olleet ihan potentiaalia nilkkaantarttujia 😄

    Pelko sinänsä on kumma juttu, annapa pikkusormi, niin vie koko tyypin. Täytyy vaan yrittää muistaa se vanha sanonta: ihminen saa kaiken sen mitä pelkää ja puolet siitä mitä haluaa.

    Halutaan paljon ja pelätään mahdollisimman vähän 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sananlasku, tuo täytyykin muistaa. Ja todellakin yritän olla pelkäämättä ja haluta paaaljon kaikkea hyvää. Haluamisen luulisi olevan naisihmiselle helppoa 😂

      Mukavaa viikonloppua 😊

      Poista
  5. Hui! En muista tollasta tietoiskua, mutta tulipaloa kyllä pelkäsin (ja pelkään edelleen, vaikka sellainen on jo kerran osunut kohdalle ja kaiken järjen mukaan ei toista kertaa pitäisi osua, kopkop). Mutta nyt kun tuosta mainitsit, niin mulla oli kyllä käärmeiden ja ukkosen ja palon lisäksi hirveä pelko, että syttyy sota. Silloin taisi olla uutisissa tämän tästä sen sorttista uhkaa Kyprokselta ja muistan kyllä olleeni aina ihan tosissaan peloissani sen takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käärmeitä en oo pelännyt koskaan sillain varsinaisesti. Toki nykyään sillain terveen varovaisesti niihin suhtautuu, kun niitä tuolla mökillä liikkuu. Sotaa en ole myöskään pelännyt, vaikka sen uhka tänä pävänä onkin varmasti suurempi kaiken maailman hullujen hallitessa suurvaltoja.

      Kivaa viikonloppua 😊

      Poista
  6. Mä muistan kans ton käsi+valkia. Mä en pelkää pimeää, enkä yksinoloa. Olen tottunut olemaan monet yöt vuodessa yksin lasten kanssa kun mieheni kävi vuorotöissä. Siihen on tavallaan totuttanut itsensä.
    Samoja ajatuksia täälläkin, saanko lapset aikuiseksi, näenkö lastenlapsia
    ym. mutta turhaan niitä on etukäteen peljätä, muuten elämästä ei tule mitään. Eletään ja nautitaan tästä päivästä ja hetkestä mitä meillä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen joutunut tottumaan miehen vuorotyön vuoksi tottumaan öihin ja olemaan lapselle se tuki ja turva. Meillä on kyllä miehen yötöiden aikaan aina yövalo eteisessä 😉

      Ihanaa viikonloppua ja nautitaan hetkistä 😊

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Niinpä, varsinkin kun mielessä on vain tuo "painajainen". En muista yhtään, oliko niissä mitään vähemmän pelottavaa.

      Poista
  8. Tiedätkö, mä pelkäsin myös pienenä tulipaloja! Muistan nuo tietoiskut jotenkin, mutta luulen, että mun pelkoni tuli siitä, kun erään luokkakaverini koti paloi ekalla tai tokalla luokalla. Tyttö oli todella, todella suruissaan, sen muistan, ja sen, että opettajamme toi tuolle tytöllä vaatteita tyttäriensä kaapeista.
    Pimeää pelkäsin myös, ja siinä vaiheessa, kun meillä oli yhteinen huone pikkuveljeni kanssa, ehdotin usein iltaisin valvomiskilpailua.:DD Siis mähän en itse edes yrittänyt pysyä hereillä, vaan päinvastoin! Kai se sitten helpotti, kun tiesi, ettei tarvi kuunnella toisen nukkumista. Mä luulen, että kaikenlaisten pelkojen takana meikäläisellä on ihan liian hyvä mielikuvitus!
    Käärmeitä inhoan muuten vieläkin.:/

    Kivaa viikonloppua!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana valvomiskilpailu 😊 Ja varmasti tuollainen lähes omakohtainen kokemus tulipalosta saa lapsen mielen pelkäämään.

      Kivaa pian alkavaa uutta viikkoa 💕

      Poista
  9. Muistan myös nuo tietoiskut tai ainakin tuon käden ja Liekin. Lapsena näin dokumentin ydinsodasta ja koko seuraavaa päivän pelkäsin ydinsodan syttyvän, päivä oli ihan kamala, koska sodan syttyminen tuntui niin todelliselta.
    Kivaa sunnuntaina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ydinsodan uhka kai se on tänäkin päivänä aika iso pelon aihe monelle. Toivotaan, että siltä vältymme myös tulevaisuussa.

      Kivaa alkavaa uutta viikkoa 😊

      Poista
  10. Muistan myös tuon liekin kämmenellä. Pienenä minua pelotti mennä nukkumaan, kun näin lähes joka yö samaa painajaista.

    VastaaPoista

Kiitos, kun jaksoit kommentoida :). Kommenttisi ilahduttaa tosi paljon!